Tšekki on aina ollut mielikuvissani silkkaa romantiikkaa. Pieni pläntti keskellä myrskyisää Eurooppaa. Seesteinen koto, jossa suurvaltojen puristuksissa ja suojissa elävät kansalaiset istuvat toinen toistaan suloisemmissa korttelipanimopubeissa maailman parhaita laagereita kuin taikajuomaa nautinnollisesti siemaillen. Mukulakivisillä kaduilla herrasmiehet tervehtivät toisiaan ukkimaisia lippahattuja pienesti päälaellaan nostaen, hymyillen ja huutaen iloisesti konsonanttitäyteisiä tervehdyksiään. Prtsklpreczk - tai jotain. Elämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan kaunista, seesteistä ja harmonista.
Tšekki. Kansakunta, joka kasvattaa ihania tukkajumalia ja sankareita Pavel Nedvedistä ja Jaromir Jagrista lähtien. Missä ihmiset ymmärtävät kovin ihanasti hyvän päälle kaikista suuren elämän tärkeimmistä asioista; jalkapallosta, jääkiekosta, maltaisista, ihanista pohjahiivaoluista sekä rasvaisista ja simppeleistä, mutta jumalaisen hyvistä liharuoista.
Sitä, mistä mielikuvani olen muodostanut, en tiedä. Tumman Budejovicen etiketistä ja jääkiekon mm-kisoista? Joka tapauksessa, jostain syystä Tsekki ja ennen kaikkea sen pääkaupunki Praha on ollut bucketlistilläni jo kauan. Olen kuvitellut itseni lukemattomiin hämyisissä kellaripubeissa sijaitseviin, hiivaisten virvokkeiden taivaisiin hemmottelemaan makunystyröitäni sekä tietoisesti myrkyttämään sieluni nahkaista kuorta Telluksen parhaita oluita sekä rasvaista pubiruokaa ahnehtien. Ruokaromantiikan lisäksi olen kuvitelmissani nähnyt itseni myös pubien ulkopuolella, eksymässä Prahan vanhaan kaupunkiin, käyskentelemässä keskieurooppalaisissa, huolitelluissa puistoissa satojen muiden ihmisten kanssa, sekä ihastelemassa Prahan kaupungin jakavan Vltavan valtavaa virtaa ilta-auringossa. Ach, so romantisch!
Universumi on kuitenkin nähnyt, että meinaa Hakalan pojan mielikuvitusmopo keulia turhan kovilla romantiikkakierroksilla, ja puuttua asiaan.
Tšekki todellakin kutsuu tänä ihanana keskiviikkona, katkaisten jälleen arjen pyörityksen varsin tervetulleeseen paikkaan. Unelmieni Tšekinmaan kierroksen käsikirjaan olen kuitenkin olosuhteiden pakosta joutunut tekemään tiettyjä muutoksia.
Romanttinen haihatus ja hölynpöly saa tällä kertaa jäädä. Praha jää tältä erää joko tutkimatta kokonaan tai ainakin hyvin pienelle painotukselle, sillä reissumajoitus alkavalla reissulla sijaitsee Slaňyn kaupungissa, Prahasta puolen tunnin ajomatkan päässä. Etäisyys sinänsä ei tietysti olisi ongelma, mutta reissukirjaan pääintressiksi Prahan vanhan kaupungin mukulakivikatujen sekä puistojen sijaan on merkitty Rakovnikin kaupunki ja tarkemmin sanottuna siellä järjestettävät Mölkyn mm-kisat vuosimallia 2017. Vaikka matkan tematiikka onkin hieman tsekkimatkailun odotuksistani poikkeavaa, olen lievästi sanottuna täpinöissäni. Huhhuh!
 |
| Rakas ryöttäreppu |
Viime vuotiseen tapaan Kaameet Apinat lähtee kilpailemaan kahden joukkueen turvin; yhteensä apinaorkesteriin mahtuu tällä kertaa kymmenen mölkvistiä. Yksi enemmän kuin viimeksi, siis. Perjantaina lämmitellään epävirallisella parikisalla, ja lauantai-sunnuntai menevätkin sitten ihan nelinpelin maailmanmestaruustaistoissa tapellessa - verenmaku suussa ja hampaat irvessä tietenkin.
Viimevuotiseen kisajärjestäjämaahan Ranskaan verrattuna uskon, että Tšekki on parempi mölkkymaa. Kyllähän puupääpäälliköiden palikkapeli vain paremmin sopii yhteen leppoisan ilmapiirin, oluen ja rasvaisten pubiruokien kuin pöyhkeän ja ylimielisen tunnelman, viinien ja hanhenmaksapalleroiden tai valkosipulietanain kanssa.
Majoitus on varattu hyvissä ajoin Airbnb:n kautta. Meitä pitäisi odottaa talo Slaňyn kaupungissa. Reissureppuun on pakattu passi, hammasharja sekä neonvihreä pikeepaita, jonka selkää koristaa banaaninkuori päässään mököttävä apina. Ruumaan menevään rinkkaan sullotaan kuusikymmentä kappaletta mölkkyjä sekä kymmenisen mölkkykapulaa. Rakovnikissa muita mölkkyhulluja on reilut sata joukkuetta. Idiotismiltahan tuo kieltämättä kuulostaa.
Katastrofin aineksia on jälleen kerran ilmassa, kun apinalauma paukkaa kohti Tšekinmaata! Katsellaan mitä tulevat viisi päivää muassaan tuovat...
 |
| Yhdeksän kymmenestä Apinasta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti